Previous Entry Share
(no subject)
ninaaja
Täällä on ihan kevät ja ootan vaan kauhulla, että toteutuuko lehtien uhkaama takatalvi tulevana viikonloppuna. En kaipais enää mitään lumia ja pakkasia, kun on niin ihanaa lähteä aamulla pihasta, kun lumen alta pilkistää multaa ja halkoja hakiessa ei tarvitse enää liukastella jäätikkömäisellä maalla.
Oon ollu taas hieman kipeenä. Jehkinkin puolesta ilmeisesti, kun se ei oo koskaan sairaana. Tiistaina sen porukat kävi meillä kahvittelemassa nimipäivien kunniaksi ja voi vitsi, että mie tykkään paljon niistä. Ne on vaan niiiiin suloisia! Sen iskä on vaan semmonen joulupukki valkoisen partansa kanssa. Ja äiti ihan överihauska kun se on niin vauhdikas ja höpsö. Toivat ison kassin kaikkea ruokaa ja nimpparijätskiä, joka sit tuhottiin kahvin kera. No..siihen asti olikin ihan mukavaa, mutta samantien kun lähtivät ovesta ulos, niin miulle iski joku kamala vatsatauti. En tiiä onko se jotain liikkeellä ollutta virusta, mut syytän aika suuresti sitä, että sen päivän lounas oli kaalia, papuja, herneitä ja sipulia. Maha oli älyttömän kipee ja olinkin sit koko tiistai-keskiviikon sängyn ja vessan vankina. Ei ees vesi pysyny sisällä.
Nyt on taas elinvoimainen olo ja oon nauttinu ihan hirmuisesti pyöräilystä ja noista ilmoista! Tänään kävin Tallinnasta tuodun megasuklaalevyn kanssa Heilissä päiväkahvittelee. Musta on ollu tosi hauskaa törmätä Aimoon aina välillä kadulla tai Sointulassa. Arttukin on paljon vähemmän pelottava nyt kun en oo enää siellä harjottelussa. Lupailivat miulle kesäks avustajan hommia, kun pari vakkariavustajaa siirtyy Karjalaiselle ja niillä on sitten vajetta työntekijöissä. Jee!

Viikonloppuna on Eetun näyttelynavajaiset Helsingissä ja Ylpön keikka. Luvassa on tosi paljon joensuulaisia ystäviä, mut myös Helsinki-kamuja. Pitää samalla reissulla käydä vierailemassa Jyväskylässä, kun vanhemmat alkaa olemaan jo siinä pisteessä, että mie oon lopullisesti jumahtanut jonnekin ihan muualle kuin niiden seuraan. On miullakin jo kieltämättä ikävä koko perhettä. Pitää vihdoin myös tavata Janin tyttöystävä Milka. Ne muutti vastikään yhteen ja en voi uskoa, että en oo vielä nähnyt ees koko ihmistä. Ennen niin läheiset välit Janin kanssa on ottaneet vähän takapakkia, kun molemmat alettiin seurustelemaan. Se on ihan ymmärrettävää, mutta välillä mie kaipaan sitä, kun oltiin enemmän yhteyksissä ja jaettiin enemmän kuin nyt. Nykyään lähinnä saatetaan soittaa jostain virallisemmista asioista, kuten että mihin löytöeläinkotiin se voi laittaa Juulin tai millon on porukoiden hääpäivä tms. Möh. Kaipa tää tästä taas tasaantuu vähitellen. Kyl mie tiiän, että oon ollu taas ystävienkin suhteen aika antisosiaalinen, mut niin se tuppaa menemään aina seurustelun alkuaikoina. Meillä tulee maanantaina 7kk täyteen, joka tuntuu miusta aika pienelle ajalle verrattuna siihen, että miten nopeesti tää meni vakavammaksi kun tuli yhteenmuutot ja kaikki.
Mut ihmisten suhteen..Koitan taas parantaa sosiaalisuuttani. Ystävistä saa hirmuna positiivista virtaa ja energiaa! :)

Ainiin, ja eilisen ja koko viikon ja lähiaikojen paras uutinen tuli eilen postissa! Magneettikuvauksen tulokset tuli ja niissä ei ollut mitään poikkeavaa!! Voi vaan huokaista helpotuksesta ja yrittää muistaa miten tärkeä asia terveys on. Se tuppaa aina unohtumaan niin sairaan nopeesti ja sit kun pelkää jotain pahaa tai on kipeä, niin muistaa arvostaa aina tovin. Nyt vaan leijailen pilvissä, kun oon niin kauan kuumotellut näiden päävaivojen takia. Ihan sama mitä on, kun ei ainakaan kasvainta whiiii!

?

Log in

No account? Create an account